Tenholan kirkko

Tenholan kirkko (todennäköisesti pyhitetty pyhä Olaville) tarjoaa kävijöilleen mielenkiintoisen retken halki vuosisatojen alkaen 1100-luvulta. Kirkko rakennettiin 1200- ja 1300-luvulla. Korkeat kahdeksankulmaiset pilarit jakavat kirkkosalin kolmeen laivaan ja viiteen traveeseen. Sakaristo, joka on rakennettu kirkon pohjoisseinän itäpäätyyn, on osa - todennäköisesti ennen 1200-lukua - rakennettua puukirkkoa. Kellotapulin kivestä muurattu pohjakerros kuten myös porras (ruumishuone) kirkon pohjoispuolella, jotka on liitetty kirkkotarhaa ympäröivään muuriin 1300-luvulla, ovat keskiajalla muodostaneet kirkkotarhan sisääntuloportit. Tenhola mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran 1329 vaikka runsaat muinaislöydöt kivi- pronssi- ja rautakaudelta puhuvat sen puolesta että Tenholassa on ollut asutusta yli 4000 vuotta.

 

Esineitä, töitä ja tapahtumia kirkon vuosisataisesta historiasta – muutama maininta:

Kellotapulin pikkukello 1100-luvulta on Manner-Suomen vanhin kirkonkello. (Ahvenanmaalla sijaitsevan Eckerön kirkon tapulissa on vastaavanlainen kello.)

triumfikrusifiksi, joka on ripustettu kuorin ja runkohuoneen väliin, sekä pyhää Olavia esittävä veistos ovat peräisin 1300-luvulta.

petrus Murator Kemiöstä rakensi kirkon holvit n. 1460. (Osa Turun tuomikirkon holveista on myös hänen rakentamiaan sekä oletettavasti Kemiön ja Sauvon kirkkoholvit.)
   
Tenala kyrkas orgel   Urut Urut(no 56)on rakentanut urkurakentaja J.A. Zachariassenin v. 1887-1888 Uudessakaupungissa. Rusthollari Florentin Tennberg ja hänen vaimonsa Lowisa lahjoittivat urut seurakunnalle. Kts. J.A.Zachariassens Dispositions- och kostnadsförslag 28.5.1887, Lowisa och Florentin Tennbergs donationsbrev 25.6.1887, utlåtande om orgelns skick av Richard Faltin 16.5.1888 ja kyrkofullmäktiges beslut om installation av elektrisk fläkt samt flyttning av orgeln 14.12.1947. Uruille on tehty pieniä korjauksia vuosien kuluessa. Juhlavuonna 2007-2008 urut peruskorjattiin ja työn suoritti ruotsalainen yritys Åkerman och Lund Orgelbyggeri AB, Knivsta, Ruotsi.
Lisää tietoja: Virtuaalikatedraali.  
     
Alttarikrusifiksi (Saksasta, mahdollisesti Bernhard Notken tekemä) sekä pieni ”Jungfru Marie Kröning” nimeä kantava reliefi ovat peräisin aikakaudelta 1460-1480.
Saarnastuoli (turkulaisen Måns Larssonin veistämä). Sen on kirkkoon v. 1655 lahjoittanut Olsbölen tilan leskirouva Anna Hansdotter van Sanden.

pilarien ja saarnastuolin maalaukset ovat petrus Langin maalamia v. 1675. (Huom! Niihin aikoihin peitettiin maalauksia kalkkivärillä muissa kirkoissa sekä Suomessa että Ruotsissa.)  
Sakastiassa on kaksi epitaafitaulua (hautapiirtokirjoituksia tai muistotauluja).

Vasemmalla oleva muistotaulu on Suomessa ainutlaatuinen epitaafi. Taulu kuvaa Arvid Stålarmia ja hänen vaimoaan Eliniä. Arvid Stålarm laitatti kiven vaimonsa, Elinin muistolle tämän kuoltua v. 1603.

Muistokivi on valmistettu kalkkikivestä Mecklenburgissa ja saattaa olla arvokkain uudelta ajalta peräisin oleva työ Tenholan kirkossa. (kts. suomenkielinen käännös!) ja ruotsinkielinen teksti.

 
Lasimaalaukset ovat harvinaisuuksia 1500- ja 1600-luvulta.

Monet hautajaisvaakunat muistuttavat meitä suurvalta-ajan sotilasaatelistosta, rälssistä ja tilallisista Tenholassa. Ensimmäisessä dokumentoidussa inventaarissa vuodelta 1751 kirjattiin Tenholassa 25 aatelisvaakunaa. Niistä ei yksikään oli kadonnut, mikä on pidettävä huomionarvoisena Luettelo (sis. kuvat) kaikista aatelisvaakunoista..
Kirkkotapulin puinen yläosa (=nykyinen) on tehty turkulaisen rakennusmestari Anders piimäsen johdolla vuonna 1761.

Vaikka Suomi liitettiin Venäjään vuonna 1809 päätti Tukholman yliintendentti (piper), tenholalaisten vastustuksesta huolimatta, madaltaa ulkokattoa n. 4 metriä, jolloin päätyjen tiiliornamentit purettiin.

 
pellavaiset kirkkotekstiilit ovat tekstiilitaiteilija Barbro Gardbergin kutomia. Kuoriseinän pellavakudos sekä alttarivaate on kudottu eri taloista Tenholassa saadusta pellavasta. Aiheet on otettu saarnastuolin tiimalasista ja kuoriholvista.

Vanha alttaritaulu siirrettiin kuorin pohjoisenpuoleiselle seinälle viime restauroinnin yhteydessä. Taulun on maalannut J.E. Lindh vuonna 1839. Kerrotaan, että taulu korvaa vuonna 1825 erään koiran raatelemaa samanaiheista taulua. Koira oli vahingossa jäänyt lukittuun kirkkoon. Alkuperäinen taulun hankintavuosi on 1698.

Sakaristossa oleva taulu "Yttersta domen" (Viimeinen tuomio) on mahdollisesti prästkullasta saatu lahjoitus 1721. Taulu on kopio peter paul Rubensin kuuluisasta maalauksesta ja saattaa olla 1600-luvun kuuluisan tukholmalaisen hovitaiteilijan Klöker-Ehrenstralin maalaama.

Muistokivi sakariston ulkopuolella ja kirkossa oleva muistotaulu kertoo sisällis- ja vapaussodassa 1918 kaatuneesta 53 miehestä.

Talvisodassa ja jatkosodassa 1939-1944 kaatui 72 tenholalaista sotilasta.

Hautakappelit kirkkotarhan muurin vieressä kuuluvat prästkullan ja Lindön kartanoille.

Kirkkoa on viimeksi restauroitu 1984-1986

Kirkko on lähes 700 vuoden ajan ollut Tenholan seudun keskipiste ja tarjonnut lohtua ja tukea asukkaille niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina. Tänäkin päivänä kirkko kauniine ympäristöineen luo harmonisen ja rauhoittavan tunteen väsyneelle kulkijalle levottomassa maailmassa.